Keväinen Liettua otti meidät vastaan kukkivien kirsikkapuiden ja lämpenevän sään keskellä, kun osallistuin viime viikolla FUTURAL-hankkeen järjestämään EU Rural Innovation Forum -tapahtumaan. Kyseessä oli kaksipäiväinen maaseudun kehittämisen innovaatiofoorumi, jossa tarkasteltiin Smart Villages eli Älykkäät Kylät -kehittämistä niin käytännön ratkaisujen, osaamisen kuin politiikkatason näkökulmasta.
Matkaan lähdin Kyrönmaan Älykkäät Yrittäjyyskylät -hankkeen tiimoilta, mutta Yhyreksen kehittämissuunnittelijana tavoitteeni oli myös vahvistaa kansainvälisiä verkostoja maaseudun kehittämisen kentällä sekä syventää ymmärrystä Smart Villages -kehittämisestä.
Päivä 1: Smart Villages käytännössä – ratkaisuja, esimerkkejä ja yhteiskehittämistä
Ensimmäinen päivä käynnistyi FUTURAL-hankkeen esittelyllä sekä Smart Solutions -kokonaisuuksilla, joissa esiteltiin konkreettisia digitaalisia työkaluja maaseudun kehittämisen tueksi. Esillä oli muun muassa oppimiseen, kansalaisosallistumiseen ja paikallisten palvelujen kehittämiseen liittyviä alustoja, jotka havainnollistivat hankkeen käytännönläheistä otetta.
Kuva 1. Tapahtumaan virityttiin pohtimalla, mitä osallistujille tulee ensimmäisenä mieleen sanoista ”Älykäs Kylä”. Vastauksista nousi merkittävimpänä esiin Commynity eli yhteisö.
Varsinainen Smart Villages -osuus avasi teemaa “konseptista käytäntöön”. Muutamissa esimerkeissä korostui paikallislähtöinen innovointi: ratkaisut syntyvät kylissä ja kunnissa, mutta niiden vaikuttavuus riippuu siitä, miten ne kytkeytyvät laajempiin verkostoihin ja rahoitusinstrumentteihin.
Osiossa esiteltiin useita konkreettisia esimerkkejä Liettuasta, joissa maaseudun kehittämistä oli viety eteenpäin eri näkökulmista – aina kunnallisista innovaatioista kyläyhteisöjen omaehtoiseen kehittämiseen ja LEADER-toiminnan kautta mahdollistettuihin hankkeisiin.
Kehittäminen ei tapahdu tyhjiössä: tarvitsemme toisten kokemuksia, vertailukohtia ja myös kriittisiä ääniä, jotta voimme nähdä oman tekemisemme uudessa valossa.
Tilaisuuden ratkaisuja kommentoivat liettualaiset asiantuntijat, talous- ja innovaatioministeriön varaministeri Guoda Burokienė sekä Vytautas Magnus -yliopiston tutkija Vilma Atkočiūnienė. He tarkastelivat esityksiä innovaatiopolitiikan näkökulmasta. Kommenteissa nousi esiin kysymys siitä, kuinka “innovatiivisina” esitettyjä ratkaisuja voidaan pitää. Lisäksi peräänkuulutettiin maaseudun toimijoilta entistä vahvempaa yrittäjämäistä otetta ja aktiivisuutta.
Kuva 2. napattu Auksė Lebeckienėn – Kaišiadorysin paikallisen toimintaryhmän (LAG) hankehallinnoijan esityksestä. Hän esitteli mm. liikkuvia palveluita ja kylätaloihin perustettuja monipalvelukeskuksia. Auksė terävöitti esityksessään sitä, miten erilaisesta innovaatio voi näyttää, riippuen missä se on toteutettu.
Työpaja: mitä “älykäs” tarkoittaa käytännössä?
Iltapäivän työpaja oli päivän keskeisin oppimiskokemus. Siinä tarkasteltiin Smart Villages -ajattelua yhteiskehittämisen (co-creation) näkökulmasta: miten eri toimijat voidaan saada mukaan kehittämiseen ja millaisia esteitä ja mahdollisuuksia tähän liittyy.
Keskustelu oli hyvin konkreettista. Osallistujat eri maista pohtivat muun muassa:
- miten paikallinen tieto ja kokemus saadaan osaksi suunnittelua
- miten kehittämisestä tehdään aidosti yhteistä, ei ylhäältä ohjattua
- ja miten kokeiluista syntyy pysyviä toimintamalleja
Ollakseen älykäs, kylän täytyy ensisijaisesti tehdä kehittämistoimia yhdessä. Oleellista onnistumisten ja toimien eteenpäin viemisten suhteen lieneekin se, että mukaan saadaan motivoituneita kyläläisiä. Muuten hienoimmatkin innovoinnit jäävät lyhyiksi lennoiksi, jotka eivät jatka elämäänsä kylissä hankkeiden jälkeen.
Kuva 3. Elena Viani (Acta) esitteli osallistujille Valdichiana4Greenin, joka oli heidän luotsaama Älykäs kylä (Smart solution) -ratkaisu. Kyseessä on projekti, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristöystävällistä matkailua Valdichianan alueella Toscanassa, Italiassa. He kehittävät mm. ohjelmistoa, joka tarjoaa tietoa ja mittareita matkailu- ja maatalouselintarvikealan yritysten (kuten viinitilojen) vastuullisuussertifiointia varten.
Iltapäivän aikana nähtiin useita nopeita esityksiä erilaisista digitaalisista alustoista ja työkaluista, jotka liittyivät muun muassa kiertotalouteen, biodiversiteetin arviointiin, infrastruktuurin seurantaan sekä maaseudun elinvoiman ja palveluiden kehittämiseen.
Päivä 2: osaaminen, liiketoimintamallit ja politiikka
Toinen päivä siirsi keskustelun selvästi rakenteellisemmalle tasolle. Aamun työpajassa tarkasteltiin niitä edellytyksiä, joita Smart Villages -kehittäminen vaatii eri toimintaympäristöissä.
Keskeisiä esiin nousseita teemoja olivat:
- paikallisen osaamisen ja resurssien vahvistaminen
- yhteistyön ja koordinaation rakenteet eri toimijoiden välillä
- käytännön esteet, jotka hidastavat uusien ratkaisujen käyttöönottoa
- sekä niin sanottujen “eteenpäin vievien voimien” kuormittuminen: monissa kylissä kehittämistyö nojaa hyvin harvoihin aktiivisiin henkilöihin, jolloin vastuu kasautuu helposti samoille ihmisille
Keskustelussa nousi esiin tarve tarkastella myös johtamista tästä näkökulmasta: miten kehittämistä voidaan viedä eteenpäin pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti, mutta samalla inhimillisesti – niin, että vapaaehtoisten ja paikallisten toimijoiden jaksaminen ja omien rajojen tunnistaminen otetaan aidosti huomioon.
Politiikka ja Smart Villages -kehittämisen tulevaisuus
Päivän strategisin keskustelu käytiin paneelissa, jossa pohdittiin, miten Smart Villages -ajattelu saadaan pysyväksi osaksi maaseudun kehittämistä – ei vain yksittäisiksi hankkeiksi. Kuvassa 4. (alla) keskustelua ohjannut viitekehys: mitä tarvitaan, jotta maaseudun ratkaisut eivät jää kokeiluiksi vaan juurtuvat pysyviksi käytännöiksi.
Ydinviesti oli yksinkertainen: hyvät ideat eivät yksin riitä, jos niiden ympäriltä puuttuu tuki. Jotta paikalliset ratkaisut voivat jatkua ja kasvaa, tarvitaan toimivaa yhteistyötä, selkeää ja ennakoitavaa rahoitusta, riittävää osaamista sekä verkostoja, jotka vievät asioita eteenpäin.
Leader-näkökulmasta tämä on tuttua. Paikallislähtöinen kehittäminen ja kokeilut ovat vahvuuksiamme, mutta ne jäävät helposti lyhytaikaisiksi, jos ne eivät kytkeydy laajempiin rakenteisiin. Tarvitaan siis sekä ruohonjuuritason tekemistä että sen tueksi pysyvämpiä toimintamalleja. Mitäs jos seuraava askel ei olekaan keksiä lisää uusia ratkaisuja, vaan varmistaa, että jo toimivat ratkaisut voivat jatkua, levitä ja juurtua osaksi arkea?
Loppuun vielä omia ajatuksia foorumista
Ensimmäisen päivän esimerkit osoittivat konkreettisesti, miten ratkaisut syntyvät paikallisista tarpeista ja arjen haasteista. Ideat olivat usein yksinkertaisia, mutta juuri siksi toimivia: ne vastasivat suoraan tunnistettuun ongelmaan. Toisen päivän keskustelut puolestaan tekivät näkyväksi sen, että ilman osaamista, toimivia liiketoimintamalleja ja politiikkatason tukea yksikään ratkaisu ei kuitenkaan skaalaudu tai juurru pysyväksi osaksi toimintaa. Paikalliset innovaatiot tarvitsevat rinnalleen rakenteita, jotka mahdollistavat niiden jatkuvuuden.
Erityisen keskeiseksi nousi yhteiskehittämisen merkitys. Kehittäminen ei etene lineaarisesti ideasta toteutukseen, vaan vaatii jatkuvaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Julkinen sektori, yritykset, tutkimusorganisaatiot ja paikallisyhteisöt tuovat kukin prosessiin erilaisia resursseja ja näkökulmia.
Leader-näkökulmasta tämä vahvistaa edelleen paikallislähtöisyyden ja kokeilukulttuurin merkitystä keskeisinä vahvuuksina. Samalla se nostaa esiin tarpeen kytkeä nämä kokeilut vahvemmin laajempiin rakenteisiin: tarvitaan tukea osaamisen kehittämiseen, uusia tapoja rakentaa kestävää liiketoimintaa sekä aktiivista yhteyttä kansalliseen ja eurooppalaiseen kehittämiseen. Kehittäminen ei tapahdu tyhjiössä: tarvitsemme toisten kokemuksia, vertailukohtia ja myös kriittisiä ääniä, jotta voimme nähdä oman tekemisemme uudessa valossa.
Mistä KÄY-hankkeessa on kyse? Katso täältä.
Lisätietoa FUTURAL-hankkeesta täällä.
Yhteystiedot:
